Betlehemin Rauhantuli vietiin arkkipiispalle 19.12. Hän kertoi Rauhantulen saamisen olevan tärkeä perinne koko heidän perheelleen. Arkkipiispan kanssa puhuttiin erilaisista kohtaamisista, joita Rauhantulen myötä on tullut. Hän muistuttikin, että yksi tärkeä osa Rauhantulta ovat erilaiset tarinat, jotka syntyvät kun Rauhantulta jaetaan. Millaisia ajatuksia on tyttärellä, joka antaa tulen iäkkäälle isälleen? Entä mitä ajattelee pieni lapsi, joka äitinsä kanssa vie tulen päiväkerhoon? Millaisia ovat ajatukset heillä, jotak koko kuukauden toimivat liekin vartijoina? Miltä tuntuu kävellä kirkon käytävää pitkin osana lyhtykulkuetta? Kuinka suuri merkitys onkaan sillä, että Itsenäisyyspäivänä sankarihautojen kynttilät systytetään Rauhantulella? Nämä kaikki ovat juuri niitä tainoita, joita tänä vuonna mm. olemme tulta viedessämme kuulleet.

Oli myös hienoa kuulla kiittäessä erästä johtajaa, joka ryhmänsä kanssa tulta kuljetti, että tulen vieminen kirkkoon oli heille kunnia asia. Arkkipiispalle luettiin myös Yhteispohjoismainen Rauhantervehdys. Arkkipiispa toivoi, että Rauhansanoma leviää mahdollisimman laajalle ja oli iloinen siitä, että tänä vuonna Rauhantuli on tavoittanut yhä enemmän ihmisiä ja ottajia.

Rauhantuli palaa piispantalon portailla toivottavasti ainakin jouluaattoon asti, joten arkkipiispallekin on tärkeää vaalia tulta mahdollisimman kauan ja mahdollisuukise mukaan myös jakaa sitä eteenpäin. Tuli toivotettiin tervetulleeksi lahjaksi myös ensi vuonna.

Lisää tietoja Rauhantulesta ja sen jakopaikoista löydät Rauhantulen omasta blogista. Samasta blogista löytyy myös materiaalit-kohdasta Yhteispohjoismaisen Rauhantervehdyksen.